Suomen terveydenhuolto on saanut viime aikoina osakseen runsaasti kritiikkiä. Vaikka joillakin osa-alueilla Suomen terveydenhuolto on edelleenkin maailman huipputasoa, niin esimerkiksi terveyskeskukset ovat paikoitellen ruuhkautuneet eikä hoitoon tahdo päästä kovinkaan nopeasti. Kaikilla ei ole varaa käyttää yksityislääkäreiden palveluita, joten tilanne tuntuu monen mielestä kestämättömältä.
Kerromme tässä artikkelissa syitä siihen, miksi Suomen terveydenhuolto on joutunut ojasta allikkoon ja mitä tälle tilanteelle voidaan tehdä. Aivan ensimmäiseksi esittelemme pähkinänkuoressa, millainen järjestelmä Suomen terveydenhuolto on.
Suomen terveydenhuolto pähkinänkuoressa
Suomen terveydenhuolto jakautuu yksityiselle ja julkiselle sektorille. Julkinen Suomen terveydenhuolto järjestetään aluesairaaloissa sekä kunnallisissa terveyskeskuksissa. Näihin keskittyvät terveydenhoidollisten rutiinioperaatioiden tekeminen. Erikoistietämystä erikoissairaanhoidon saralla löytyy yliopistosairaaloista.
Suomen terveydenhuolto käsittää myös kouluterveydenhuollon. Suomen terveydenhuolto järjestetään sairasvakuutusmaksuin, jotka kerätään Suomen kansalaisilta. Työterveydenhuolto järjestetään Suomessa yksityisen sektorin toimesta. Tämän lisäksi maastamme löytyy myös yksityisiä sairaaloita sekä terveysasemia.
Millaisia asioita Suomen terveydenhuolto on saavuttanut?
Kun puhutaan niistä asioista, joita Suomen terveydenhuolto on saavuttanut, voidaan ensimmäiseksi tarkastella suomalaisten elinajanodotetta, joka on noussut viime vuosina melko paljon. Vuonna 2011 suomalaisten elinajanodote oli 79,27 vuotta. Naisten osalta elinajanodote oli huomattavasti korkeampi kuin miehillä, sillä naisten elinajanodote oli 82,89 vuotta ja miesten 75,79 vuotta. Jos tilastoa vertaillaan koko maailmaan, sijoittui Suomi sijalle 39.
Lapsikuolleisuuden osalta Suomi sijoittui samana vuonna sijalle 12. Pohjoismaiden osalta Ruotsi sijoittui Suomea paremmin, mutta Norja ja Tanska Suomea huonommin. Lääkäreiden määrä Suomessa 2010 oli 1 lääkäri per 265 asukasta. Neuvolatoiminta on yksi Suomen terveydenhuollon saavutuksista.
Onko hoidon priorisointi raakaa vai ehdottoman tarpeellista?
Nykyisin Suomessa on alettu puhua terveydenhoitoon liittyvistä rajoista ja pohtia pitäisikö tiettyjen ryhmien, kuten alkoholistien, hoitoon asettaa rajoitusta. Osan mielestä tällaisten rajojen pohtiminen on raakaa, kun taas osa on sitä mieltä, että hoitoja pitäisi ehdottomasti priorisoida, sillä näin voitaisiin kohdistaa entistä enemmän resursseja niihin potilaisiin, jotka hyötyisivät hoidoista kaikista eniten. Varhennettu työeläke on asia, joka liittyy vanhempaan väestöön myös olennaisena osana.
Priorisointien tekeminen on kuitenkin vaikeaa ja herättää monia kysymyksiä. Eettiseltä kannalta on vaikeaa rajata tietyt ryhmät hoitojen ulkopuolelle. Jotkut taas ovat sitä mieltä, että vaikkapa potilaan korkea ikä voisi olla syy rajoittaa tai ainakin harkita tiettyjen hoitojen rajoittamista.
Varojen priorisointi
Jotta Suomen terveydenhuolto voisi jatkossakin toimia tehokkaasti, tulee sillä olla käytössään riittävästi varoja, joten varojen priorisoinnilla on tärkeä merkitys terveydenhuollon tason kohdalla.
Hoitopaikoissa tulee olla riittävästi koulutettua henkilökuntaa, joka kokee työnsä mielekkäänä sekä kokee, että hänen työtään arvostetaan. Jos työntekijöitä on liian vähän, on työtä mahdotonta tehdä kunnolla ja työstä tulee mekaanista ”liukuhihnatyötä”, jossa ihmisten kohtaaminen on pinnallista eikä hyviä asiakaspalvelukohtaamisia synny.
Koska julkisilla terveysasemilla maksetaan usein huonompaa palkkaa kuin yksityisillä lääkäriasemilla, minkä lisäksi työ julkisilla terveysasemilla on usein kuormittavampaa, hakeutuvat monet lääkärit töihin mieluummin yksityisille lääkäriasemille. Joillakin alueilla on ollut jopa haasteellista löytää riittävästi lääkäreitä töihin julkisille terveysasemille.
Terveysasemilla työskenteleekin usein lääkäreitä, joiden kielitaidossa on puutteita, mikä haittaa potilaiden ja lääkäreiden kommunikaatiota ja saattaa jopa johtaa siihen, etteivät osapuolet täysin ymmärrä toisiaan, mikä olisi äärimmäisen tärkeää luottamuksellisen hoitosuhteen syntymiselle.
Hoitotyön arvostus
Olisi tärkeää, että hoitotyötä arvostettaisiin entistä enemmän. Moni kokee, että hoitotyön aliarvostus näkyy jo siinä, että alan palkkaus on kovin matala. Tyypillinen insinööri ansaitsee reippaasti enemmän kuin tyypillinen sairaanhoitaja.
Etenkin lähihoitajien työtä pidetään valitettavan usein vaipanvaihtotyönä, joka ei useinkaan saa osakseen ansaitsemaansa arvostusta. Lähihoitajat tekevät työpaikoillaan arvokasta työtä, joka ansaitsisi nykyistä huomattavasti enemmän arvostusta.