Myös Suomessa teetetään nykyään maksutonta työtä monin eri tavoin ja voidaankin jo kysyä, ovatko ihmisoikeudet Suomessa enää sillä tasolla kuin niiden pitäisi hyvinvointivaltiossa olla. Lähtökohtaisesti kun voidaan sanoa, että työstä pitäisi aina saada siihen kuuluva korvaus – muutoin voidaan puhua suoranaisesta orjatyöstä. Mutta voiko palkattomasta työstä olla joissakin tapauksissa myös hyötyä? Pohdimme näitä asioita tässä artikkelissa.
Palkaton työ lyttää ihmisoikeudet Suomessa
Monet ovat sitä mieltä, että palkaton työ lyttää ihmisoikeudet Suomessa. Joissakin tapauksissa esimerkiksi työttömän on suostuttava palkattomaan työharjoitteluun, jotta hän ei menettäisi työttömyysetuuttaan. Monen mielestä tämä on vastoin ihmisoikeuksia.
Palkaton työ, kuten palkaton työharjoittelu, saattaa vääristää alan kilpailua. Kun työpaikka saa apukäsiä täysin maksutta, miksi ihmeessä se enää palkkaisi ketään tekemään näitä töitä? Tietyt avustavat tehtävät hoituvat helposti palkattomien työharjoitteluiden kautta, jolloin yritykset hyötyvät ja monissa tilanteissa suorastaan riistävät työharjoittelijoitaan. Kun yhden harjoittelijan harjoittelu päättyy, ottaa yritys usein mielellään tilalle uuden harjoittelijan.
Ihmisoikeudet Suomessa ovat varmastikin suurelta osin reippaasti paremmalla tolalla kuin monessa muussa maassa, mutta silti tähän epäkohtaan olisi hyvä puuttua. Työttömien kyykyttäminen palkattomaan työhön ei anna kovin hehkeää kuvaa suomalaisesta ihmisoikeustilanteesta.
Työttömät joutuvat nykyisin alistumaan aktiivimallin ikeen alle, mikä tarkoittaa sitä, että jos työttömän työnhakijan ei todeta olleen tarkastelujakson aikana riittävän aktiivinen, vähennetään hänen työttömyysetuuttaan. Suuri osa työttömistä kokee tilanteen raskaana, sillä riittävän aktiivisuuden osoittaminen ei välttämättä ole kovinkaan helppoa ja saattaa jopa vaatia palkattoman työn tekemistä.
Moni onkin sitä mieltä, että ihmisoikeudet Suomessa ovat kokeneet aimo kolauksen nykyisen hallituksen hallituskaudella ja että Suomessa on alettu kohdistaa leikkauksia kaikista vähäosaisimpiin kansanosiin, kuten työttömiin ja lapsiperheisiin.
Voiko palkattomasta työstä olla hyötyä?
Yritykset eittämättä hyötyvät palkattomasta työstä, kuten palkattomista työharjoitteluista. Niiden kautta ne saavat ilmaista työvoimaa. Samalla ne saavat myös tilaisuuden nähdä, mihin työntekijä pystyy käytännössä. Joskus voi käydä niinkin, että maksuttoman työharjoittelun jälkeen harjoittelija työllistyy harjoittelupaikkaansa. Tällöin työharjoittelusta on ollut hyötyä niin työnantajalle kuin -tekijällekin. Harjoittelu onkin työntekijälle tilaisuus näyttää kykynsä käytännössä.
Kaikki työnhakijat eivät välttämättä loista paperilla, jos heidän todistuksensa ei ole kärkikastia, eivätkä kaikki pärjää kovinkaan hyvin työhaastattelussa, joko jännityksen tai jonkin muun syyn takia. Tällöin harjoittelu voi olla oivallinen tilaisuus näyttää työnantajalle omat käytännön kyvyt, luotettavuus ja ahkera työote.
Myös oppilaitosten työharjoittelut ovat tärkeitä mahdollisuuksia oppia ja harjoitella erilaisia taitoja käytännössä, vaikkei niistä välttämättä maksettaisikaan palkkaa. Tällöinkin hyötyä voi niin opiskelija kuin työnantajakin. Kaikenlaiset harjoittelut ovatkin oivallisia tilaisuuksia saada niin sanotusti jalkaa oven väliin ja luoda työelämäkontakteja ja suhteita.
Jos esimerkiksi haaveilet työpaikasta Ikeassa ja olet alan opiskelija, kannattaa yrittää opintojen aikana hankkiutua työharjoitteluun Ikeaan. Harjoittelun aikana näet ensinnäkin, onko työ sellaista kuin ajattelit ja toivoit.
Huomaat pian, viihdytkö työssä Ikeassa ja millainen työilmapiiri on. Samalla saat tilaisuuden luoda työelämäkontakteja Ikeassa ja kukapa tietää, ehkä löydät sieltä jopa itsellesi mieleisen työpaikan vaikkapa sisustajana tai varastotyöntekijänä. Oppilaitoksilla on yleensä hyvät kontaktit työelämään ja yhteistyö oppilaitosten sekä työelämätahojen välillä on tiivistä. Tämä on tilanne, joka opiskelijan kannattaa ehdottomasti hyödyntää!
Toinen asia sitten onkin, pitäisikö työharjoittelusta maksaa aina edes jonkinlainen harjoittelijan palkka, sen sijaan, että työntekijällä teetetään palkatonta työtä. Ehkäpä tämä nostaisi entisestään työharjoittelujen mielekkyyttä ja lisäisi harjoittelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia, joka on erittäin tärkeä osatekijä siinä, kuinka harjoittelija työhönsä ja työympäristöönsä suhtautuu.